Siirry pääsisältöön

ISO tinatuoppi ja vapaamuurarituoppeja

Tässä on tinatuoppi, jolla on kevyesti keskimääräistä enemmän kokoa! Tämä järkäle on noin 40- luvulta, valmistusmaa Ruotsi. Näkyy aikanaan annetun muistolahjaksi, kenties eläkkeelle siirtyneelle työntekijälle; Useita lahjan antajien nimiä on kaiverrettu tuopin kylkeen sinne tänne.

Tässä on tuopilla kokoa! Tätä kun tarpeeksi kallistelee niin saattaa toisen käden hauis kasvaa pian toista isommaksi!

Tämänkin tuopin oli joku aikamme sankari kiikuttanut metallinkeräykseen. Siitä se oli päätynyt metalliromua myyvän firman valikoimaan, josta sen osti isäni ja antoi myöhemmin minulle. No, toisen romu on taas toisen aarre. Onneksi tämä tuoppi ei sentään päätynyt sulatettavaksi.

Tuopissa on komea avattava kansi. Juoma säilyy siinä kylmänä varmasti pitkään.

Tuopin kannessa komeilee hilpeä ukko, joka taitaa olla pienessä maistissa.

En kyllä muista nähneeni ihan näin isoa tuoppia aiemmin missään. Kokoa sillä on lähestulkoon kuin keskiverrolla kattilalla. En ole mitannut, kuinka monta normaalikokoista olutta tuohon mahtuu. Monta kuitenkin. Voisi olla se ”yksi” olut tuosta nautittuna jo sen verran iso, että sen jälkeen olisi kuuppa sekaisin kuin Trumpin politiikka. Jätän kokeilematta.

Tuoppi verrattuna (tyhjään) oluttölkkiin. Normaalikokoisia oluita mahtuisi tuoppiin monta.

Vapaamuurarituopit

Jokin aika sitten löysin eräästä kierrätyskeskuksesta parin tinatuoppeja, joihin on kaiverrettu vapaamuuraritunnukset. Nämä eivät ole antiikkia, mutta keräilytavaraa kuitenkin. En ole kovin paljon nähnyt vapaamuurariaiheista tavaraa liikkuvan markkinoilla, joten päätin pelastaa tuopit omaan kokoelmaani.

Kierrätyskeskuksesta löytynyt tuoppipari, johon on kaiverrettu vapaamuuraritunnukset.
Tämän kaltaisia näkee harvemmin.

Tuopit omistanut ”hyvä veli” on varmaan siirtynyt Suuren Arkkitehdin huomaan. Suku on sitten kiikuttanut tuopit kierrätykseen, tuntematta sen suurempia tunnon tuskia. (Tuoppien takana on loosin ja omistajan nimi, mutta jääköön ne nyt mainitsematta). Hyvä, etteivät nämä päätyneet sentään roskiin.

Vapaamuuraritunnus lähempää nähtynä.



Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään miekan outo tarina

Joskus antiikkiesine, joka ensi silmäyksellä näyttää tunnistettavalta, osoittautuu joksikin muuksi. Näin kävi tämän miekan tapauksessa. Veljeni osti tämän miekan melko edullisella hinnalla nettihuutokaupasta.  En ole historiallisten teräaseiden spesialisti. Joskin verran minulla kuitenkin on tietoa myös tältä saralta. Tutkin miekkaa veljeni pyynnöstä ja koitin selvittää, millaisesta miekasta oli kysymys. Ensimmäinen silmäys Minusta miekka näytti nopean tarkastelun perusteella 1800- luvun jalkaväen tai tykistön lyhyeltä sapelilta. En kuitenkaan ollut tästä aivan varma. Googlailin hetken aikaa lisää tietoa. Tämän pikaisen tutkimuksen jälkeen selvisi, että miekka näytti olevan briquet - tyylinen lyhyt jalkaväen sapeli. Sapelityyppi kehitettiin Ranskassa 1700- luvun lopulla ja yleistyi Napoleonin sotien aikana. 1800- luvun aikana sapeli tuli laajalti käyttöön myös muissa Euroopan armeijoissa. Miekka ja huotra samassa kuvassa Miekan kahva näytti edustavan erityisen hyvin briquet- tyylis...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vanhat sähköhoitolaitteet

Tässä postauksessa esittelen hieman kummallisempia härveleitä. Tällä kertaa aiheena on antiikkiset sähköhoitolaitteet.  Tässä on Jnnerva- merkkinen sähköhoitolaite 20- luvulta. Näitä laitteita kutsuttiin englanniksi nimellä Violet Ray Machine. Suomenkielistä vastinetta nimelle en ole löytänyt. Useimmat aikanaan Suomeen tuodut laitteet on valmistettu Saksassa. 1800- 1900- lukujen vaihteessa sähkö oli uusi ja mielikuvitusta kiihottava asia. Sähkön voimaan uskottiin tuolloin kuin somen kaikkivoipaisuuteen reilu sata vuotta myöhemmin. Ihan tarkkaan ei tuolloin tiedetty, mitä sähkö oli ja mitä kaikkea sillä oikein voidaan saada aikaan. Siispä sähköä tarjottiin myös parannuskeinoksi mitä moninaisimpiin vaivoihin kaljuuden hoidosta kihtiin.  Tässä alla on varhaisempi sähköhoitolaite. Tämän kaltaiset laitteet yleistyivät 1800- luvun jälkipuoliskolla ja olivat suosittuja 1900- luvun alkuun. Varhaisempi laite noin 1900- luvun alusta. Tämä toimi alkeellisella paristolla. Sitä vanhemmat l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjojen keräily, harrastuksen alkuun

Lattiasta kattoon ylettyvät kirjahyllyt eivät kuulu enää moneenkaan suomalaiseen moderniin kotiin. Kuitenkin jo muutama kirja voi tuoda ilmeikkyyttä sisustukseen, ilman isoa hyllyäkin. Antiikkiset kirjat luovat sisustukseen lisää kerroksellisuutta ja kiinnostavuutta myös modernin tyylin rinnalle. Ja jos kiinnostusta ja tilaa riittää, miksipä ei hankkia niitä lattiasta kattoon yltäviä hyllyjäkin? Vanhat kirjat ovat usein näyttäviä. Tässä ranskalainen 1700- luvun alun kirjasarja.  Kokonahkaiset sidokset näyttävin kultauksin (ja muutaman madonreiän kanssa). Tämä sarja oli melko edullinen iästään huolimatta. Kirjojen keräilyn suosio on Suomessa valitettavasti laskenut aiempien vuosikymmenten huipusta. Varsinkin harvinaisempien ja antiikkisten kirjojen keräily tuntuu olevan melko marginaalisen harrastajapiirin touhua. Kirjan rahallisen tai keräilyarvon ei tarvitse kuitenkaan olla vanhan kirjan hankkimisen lähtökohta. Kirja voi olla kaunis sellaisenaan, vaikka se ei olisikaan huippu...
Lähetä kommentti
Lue lisää