Kuriositeettien kabinetti

Tässä postauksessa esittelen hieman kummallisempia härveleitä. Tällä kertaa aiheena on antiikkiset sähköhoitolaitteet.  Tässä on Jnnerva- merkkinen sähköhoitolaite 20- luvulta. Näitä laitteita kutsuttiin englanniksi nimellä Violet Ray Machine. Suomenkielistä vastinetta nimelle en ole löytänyt. Useimmat aikanaan Suomeen tuodut laitteet on valmistettu Saksassa. 1800- 1900- lukujen vaihteessa sähkö oli uusi ja mielikuvitusta kiihottava asia. Sähkön voimaan uskottiin tuolloin kuin somen kaikkivoipaisuuteen reilu sata vuotta myöhemmin. Ihan tarkkaan ei tuolloin tiedetty, mitä sähkö oli ja mitä kaikkea sillä oikein voidaan saada aikaan. Siispä sähköä tarjottiin myös parannuskeinoksi mitä moninaisimpiin vaivoihin kaljuuden hoidosta kihtiin.  Tässä alla on varhaisempi sähköhoitolaite. Tämän kaltaiset laitteet yleistyivät 1800- luvun jälkipuoliskolla ja olivat suosittuja 1900- luvun alkuun. Varhaisempi laite noin 1900- luvun alusta. Tämä toimi alkeellisella paristolla. Sitä vanhemmat l...

Tässä on tinatuoppi, jolla on kevyesti keskimääräistä enemmän kokoa! Tämä järkäle on noin 40- luvulta, valmistusmaa Ruotsi. Näkyy aikanaan annetun muistolahjaksi, kenties eläkkeelle siirtyneelle työntekijälle; Useita lahjan antajien nimiä on kaiverrettu tuopin kylkeen sinne tänne. Tässä on tuopilla kokoa! Tätä kun tarpeeksi kallistelee niin saattaa toisen käden hauis kasvaa pian toista isommaksi! Tämänkin tuopin oli joku aikamme sankari kiikuttanut metallinkeräykseen. Siitä se oli päätynyt metalliromua myyvän firman valikoimaan, josta sen osti isäni ja antoi myöhemmin minulle. No, toisen romu on taas toisen aarre. Onneksi tämä tuoppi ei sentään päätynyt sulatettavaksi. Tuopissa on komea avattava kansi. Juoma säilyy siinä kylmänä varmasti pitkään. Tuopin kannessa komeilee hilpeä ukko, joka taitaa olla pienessä maistissa. En kyllä muista nähneeni ihan näin isoa tuoppia aiemmin missään. Kokoa sillä on lähestulkoon kuin keskiverrolla kattilalla. En ole mitannut, kuinka monta normaalikokois...

Lattiasta kattoon ylettyvät kirjahyllyt eivät kuulu enää moneenkaan suomalaiseen moderniin kotiin. Kuitenkin jo muutama kirja voi tuoda ilmeikkyyttä sisustukseen, ilman isoa hyllyäkin. Antiikkiset kirjat luovat sisustukseen lisää kerroksellisuutta ja kiinnostavuutta myös modernin tyylin rinnalle. Ja jos kiinnostusta ja tilaa riittää, miksipä ei hankkia niitä lattiasta kattoon yltäviä hyllyjäkin? Vanhat kirjat ovat usein näyttäviä. Tässä ranskalainen 1700- luvun alun kirjasarja.  Kokonahkaiset sidokset näyttävin kultauksin (ja muutaman madonreiän kanssa). Tämä sarja oli melko edullinen iästään huolimatta. Kirjojen keräilyn suosio on Suomessa valitettavasti laskenut aiempien vuosikymmenten huipusta. Varsinkin harvinaisempien ja antiikkisten kirjojen keräily tuntuu olevan melko marginaalisen harrastajapiirin touhua. Kirjan rahallisen tai keräilyarvon ei tarvitse kuitenkaan olla vanhan kirjan hankkimisen lähtökohta. Kirja voi olla kaunis sellaisenaan, vaikka se ei olisikaan huippu...

Suomalaisen 50-70- lukujen design- lasin keräily on yleistynyt viime vuosina. Sen sijaan vanhempi lasi ja etenkin hiottu (kristalli) lasi tunnetaan nykyään huonommin. Aikanaan hyvinkin arvostettujen ja kalliiden hiottujen lasiesineiden suosio ei valitettavasti ole niin suuri kuin sen soisi olevan. Ehkä syynä tähän on aiheen hieman huono tunnettuus. Ehkä me suomalaiset emme ole vielä löytäneet kulttuuriperintöämme hiotun lasin suhteen. Suomalaista hiottua lasia: Vasemmalla Karhula-Iittalan Kilta- sarjan shampanjalasi. Keskellä Nuutajärven Antica- sarjan shampanjalasi. Oikealla Riihimäen lasin England- sarjan liköörilasi. Hiotun lasin taustasta ja historiasta Hiottua lasia on Suomessa valmistettu satunnaisesti noin 1800 luvun jälkipuoliskolta lähtien. Joitain esimerkkejä hiotusta lasista on jo ennen tätä. Teollisen mittakaavan valmistuksen mahdollisti kristallilasi. Hiotun lasin suosio kasvoi 1800-1900 luvun vaihteessa ja sen tuotanto rantautui  näihin aikoihin meillekin. Kristallila...